Loppuraportti

Projektin eteneminen eri vaiheissa

  1. MP Määrittely ja perehtyminen 18.9.95 - 2.10.95

    Ei mitään erityisempiä ongelmia. Jälkikäteen voi sanoa, että tehtävien ja vastuiden jaossa onnistuttiin loistavasti. Dokumentointijärjestelmää olisi taas voinut miettiä paremmin. Resurssitarvearviot tehtiin liian pieniksi, lähinnä koska haluttiin niiden mahtuvan "määrärahojen" puitteisiin.

  2. ET Esitutkimus 2.10.95 - 30.10.95

    Vaiheesta selvittiin kohtalaisen hyvin. Ongelmia aiheutti lähinnä se, että Tampereella oleva auto, jonka toimintaa ohjelmalla oli tarkoitus simuloida ei ollut vielä valmis. Toinen ongelma oli, että käytettävän prosessorin manuaalia ei ollut käytettävissä.

  3. JS Järjestelmäsuunnittelu 30.10.95 - 4.12.95

    Tämä vaihe onnistui yleisesti ottaen hyvin. Eri osajärjestelmien väliset rajapinnat saatiin määriteltyä niin hyvin, että niitä ei enää myöhemmin tarvinnut oleellisesti muuttaa ja osat saatiin toteutettua erillisinä modulaarisina kokonaisuuksinaan.

  4. PT Prototyyppijärjestelmän toteutus 4.12.95 - 4.3.96

    Vaiheen lopussa luulimme edenneemme paremmin kuin todellisuudessa olimmekaan, koska suurin osa koodista oli valmiina, mutta sitä ei oltu testattu kunnolla. Ehdottomasti suurin virheemme oli liian myöhään jätetty ja liian vähäinen testaus. Erityisesti oli virhe ottaa testaamatta käyttöön valmiina löytynyt mikrokontrollerin koodi. Ongelman aiheutti osittain se, että Tampereelta ei saatu testiohjelmia ajoissa, osittain se, että meillä ei ollut aikaa rakennella tarvittavia testiohjelmia itse ja osittain se, että suhtauduimme liian luottavaisesti valmiiseen koodiin.

  5. LT Lopullisen järjestelmän toteutus 4.3.96 - 22.4.96

    Melkoinen ongelma muodostui siitä, että valmiina löydetty mikrokontrollerin koodi huomattiin toimimattomaksi vasta tässä vaiheessa. Koska tämä oleellinen osa simulaattoria oli pakko saada kuntoon, "määrärahat" koko projektin osalta ylittyivät huomattavasti (ja joitakin vähemmän kriittisiä osia, kuten dokumentointi, tuli suoritettua ehkä hivenen heikommin kuin muuten olisi ollut mahdollista).

Jälkilaskelmat ja perustelut poikkeamille

Projekti pysyi aikataulussa koko ajan. Aikaa kului kuitenkin enemmän kuin aluksi arvioitiin, erityisesti PT ja LT vaiheissa. Tähän oli syynä osittain se, että etukäteen ei tajuttu, että työhön (ja erityisesti dokumentointiin ja eri raporttien väsäilyyn) menisi niin paljon aikaa ja toisaalta se, että alkuperäiset arviot yritettiin jotenkin saada mahtumaan kurssin viiden opintoviikon puitteisiin.
Alla olevassa taulukossa on esitetty ryhmän jäsenten kussakin vaiheessa työhön kuluttama aika, kunkin henkilön kohdalla ensimmäisessä sarakkeessa suunniteltu ja toisessa toteutunut.
Alla olevassa diagrammissa on esitetty koko ryhmältä kussakin vaiheessa kulunut aika.

Lopputulosten analysointi ja perustelut poikkeamille

Projektin lopputulos täyttää alkuperäisen tehtävänannon vaatimukset. Simulaattori tosin toimii suhteellisen hitaasti, mutta asiakas määrittelikin huomattavasti tärkeämmäksi ominaisuudeksi sen että ohjelma simuloi fyysisen auton toimintaa oikein, kuin simuloinnin nopeuden. Joitakin vähemmän tärkeitä esitutkimus- ja järjestelmäsuunnitteluvaiheessa esiin tulleita ominaisuustoiveita jätettiin toteuttamatta (kuten disassembler), koska aika ei riittänyt. Toisaalta esimerkiksi käyttöliittymästä tehtiin tarkalleen sellainen kuin asiakas halusi.

Arvio käytetyistä projektityön menetelmistä

Koska alkuperäinen suunnitelmamme virheraportoinnista (www-lomakkeeseen perustuva) ei ollut toteutuskelpoinen, käytimme tarvittaessa sähköpostia virheistä tiedottamiseen. Varsinaiselle projektin onnistumiselle kunnollisen virheraportoinnin puuttumisesta ei ollut haittaa, mutta mitään mahdollisesti jatkossa käyttökelpoisia tilastotietoja virheistä emme saaneet kerättyä.

Kehitysnäkymät

Enemmän ja vähemmän järkeviä järjestelmän jatkokehitysehdotuksia on tiedostossa parannuksia.html. Tiedostossa on myös kaikki jossain vaiheessa harkinnan alla olleet ominaisuudet, joiden toteutus päätettiin jättää myöhemmäksi.