- Ongelmalähtöinen oppiminen (OLO)
Ongelmalähtöisessä oppimisessa opiskelijat työskentelevät pienryhmissä, joissa käsitellään viikottain jokin todelliseen elämään liittyvä tapaus tai suunnitteluongelma. Ryhmä määrittelee näiden tapausten pohjalta oppimistavoitteensa, joihin (kaikkiin) liittyen kukin ryhmän jäsen sitten viikon kuluessa itsenäisesti hankkii tietoa. Seuraavalla viikolla edellisen viikon tapaus puretaan ryhmätyönä.
- Käsitekartat ja esseet
Ohjelmointi on vaativa käsitteellinen taito kahdessa eri mielessä: toisaalta ohjelmointiin liittyy arkikokemukselle vieraita abstrakteja käsitteitä ja toisaalta hyvän ohjelmoijan keskeinen kyky on pystyä tunnistamaan ja määrittelemään hyödyllisiä käsitteitä.
Käsitekarttojen avulla opiskelijat harjaantuvat käsitteiden ja niiden suhteiden määrittämisessä ja oppivat paremmin hahmottamaan opiskeltavaa aluetta. Esseissä opiskelija joutuu selittämään käsitteitä ja mekanismeja, mikä edistää oppimista.
- Mallien opettelu
Ohjelmointiin liittyy useita melko yksinkertaisia mutta tärkeitä rakenteellisia ja toiminnallisia malleja esimerkiksi tiedon esitysrakenteista tai ohjelman kontrollin kulusta. Näiden hallitseminen on ohjelmointitaidon kannalta keskeistä.
Mallien oppiminen edellyttää aktiivista harjoittelua, joka kurssilla tapahtuu pienten tehtävien avulla.
- Ohjelmointiharjoitukset
Ohjelmointi on käytännöllinen taito, jota on aktiivisesti harjoiteltava. Opiskelijan on harjaannuttava sekä ongelmanratkaisutaidoissa, syntaktisesti virheettömän ohjelmakoodin tuottamisessa, valmiiden aliohjelma- ja luokkakirjastojen hyödyntämisessä että konkreettisten ohjelmoinnin apuvälineiden (editori, kääntäjä, debuggeri) käyttämisessä.
- Ohjelmointiprojekti
Itsenäinen ohjelmointiprojekti harjoittaa taitoa suunnitella ja toteuttaa kokonainen ohjelma. Projektissa yhdistyvät kaikki ohjelmoinnin osa-alueet, joita kurssin kuluessa on harjoitettu erikseen.