Mikrokontrollerisimulaattorin alustavat speksit

Prosessoriksi on valittu 68HC11A1. Autossa käytetään uBoardiksi ristittyä korttia, jonka osa prosessori on. Auton ja kontrollerin välillä vallitsee liittimen kautta kulkeva työnjako. (Tällöin kontrolleria voidaan myöhemmässä vaiheessa vaihtaa ja saadaan lisää modulaarisuutta laitteistoon ja simulaattoriin.) Auton osalle jää virtalähde ja anturien lähtöarvojen skaalaus välille 0-5V. Virtalähdettä ei malliteta, vaan sen oletetaan toimivan niin kuin pitääkin. Kontrollerin pitäisi osata lukea analogisia arvoja ja pulssianturin lähtoä. Kontrolleri antaa ulos kaksi servon ohjauskanavaa.

Simulaattorissa on oltava seuraavat ominaisuudet:

• Koodin suorittaminen
  • Suoritettavan koodin lukeminen binääritiedostosta
  • Simulaattorin on osattava suorittaa kaikki 68HC11A1:n dokumentoidut käskyt
  • Ohjelma on voitava suorittaa myös määrätty määrä askelia kerrallaan
• Debuggauskäyttöliittymä
  • Käyttäjä voi valita näytetäänkö rekisterien sisältö vai ei
    Valittavat vaihtoehdot ovat kaikki rekisterit tai ei mitään.
  • Muistin sisällön näyttäminen
    Käyttäjän valittua 'näytä muisti' -tilan, näytetään ruudulla koko muistin sisältö, 16 heksatavua rivillä ja 150 riviä (ruutu kerrallaan, vierityspalkkien tms. avulla).
    Käyttäjä voi kysyä haluamiensa N:n muistipaikan sisältöä kirjoittamalla muistialueen alku- ja loppuosoitteet käyttöliittymässä olevaan ikkunaan.
  • Rekisterit ja muisti näytetään vasta kun ohjelman suoritus on pysähtynyt breakpointtiin, virheeseen tai tiedoston loppuun
  • Muisti tulostetaan omaan ikkunaansa, joka jää näkyviin, kunnes käyttäjä sulkee sen. Jokainen tulostus tulee uuteen ikkunaan.
• Breakpointtien määrittäminen tietyillä ehdoilla
  • Kun on suoritettu N käskyä eteenpäin
  • Suoritetaan koodia data-alueelta
    Käyttäjä määrittelee data-alueen tiettyjen muistipaikkojen välille.
  • Käyttäjä voi määritellä tietyn rekisterin arvon, jolla ohjelman suoritus pysäytetään
    Kutakin rekisteriä varten voi määritellä yhden ehdon ( = tai < tai >).
  • Breakpointin jälkeen koodin suorittamista voi jatkaa siitä, mihin on jääty
• Lokitulostukset
  Lokitulostukset menevät tekstitiedostoon. Käyttäjän valinnan mukaan lokiin menevät seuraavat asiat:
  • Kaikki rekisterit
  • Haluttu muistialue
  • Muistiosoitteet, joista on luettu ja joihin on kirjoitettu ja mitä on luettu/kirjoitettu
• Koodin suorituksen pysäyttäminen (jollakin toteutuksen yhteydessä määriteltävällä viiveellä) kun käyttäjä haluaa

Luonnos käyttöliittymästä

Mahdollisesti toteutettavia ominaisuuksia

• Muistipaikan sisällön muuttaminen, jos se onnistuu helposti.
• Symbolisten nimien käyttäminen, jos kääntäjä tuottaa niitä helposti käsiteltävssä muodossa.
• Prosessorin toiminnan hidastaminen käyttäjän antamalla kertoimella, mikäli simulaattorista tulee niin nopea, että hidastusta tarvitaan
• Käyttäjä voi määrätä, miten usein tulostetaan lokiin
• Lokiin tulostuksen aloitus käyttäjän määrittelemillä ehdoilla
  (ehdot mahdollisesti samat kuin breakpointtien määrittelyssä)

Joka tapauksessa koodin suoritus pysähtyy, jos yritetään suorittaa käsky, jota prosessori ei tunne tai kirjoitetaan sellaiseen muistiosoitteeseen, jossa ei ole mitään. Simulaattorin pysäyttäminen kesken ohjelman suorituksen voi mahdollisesti tapahtua jostakin muualta kuin prosessorin käyttöliittymästä. Ratatiedosto määritellään myös jossakin ennen simulaation aloittamista. Simulaattorin käyttöliittymään tulee erikseen näkyviin auton tila ja paikka radalla.