Notaatiota luetaan siten että, kuvassa menevä viiva on aika. Musta piste on lähtöpiste. Viivalla on merkittynä kohtia joissa tapahtuu jokin ohjelman suorituksen kannalta kiinnostava tapahtuma. Alemmassa kuvassa on myös kuvattu, missä ohjelman modulissa tapahtuma suoritetaan. Tämä kuvaustapa on siis eräänlainen skenaario ja on huomattava että malli on korkean tason kuvaus järjestelmästä ja siten sisältää monia yksinkertaistuksia.

Käynnistyessään ohjelma avaa käyttöliittymän ikkunat (kohta a), tämän jälkeen avataan ratatiedosto (kohta b) ja yritetään parsia se. Mikäli parsiminen ei onnistu, poistutaan ohjelmasta. Onnistuneen parsimisen jälkeen fysiikkamalli lukee parsitun radan muistiin (kohta c). Seuraavaksi yritetään ladata kooditiedosto (kohta d) ja mikäli epäonnistutaan palataan takaisin edelliseen tilaan. Vaikka suora kuvaakin aikaa, ei taaksepäin meneminen tarkoita mitään aikahyppyä, vaan yksinkertaisesti tilan muutosta! Tämän jälkeen käyttäjä antaa auton alkupaikan radalla (kohta e), fysiikkamalli ja mikrokontrolleri alustetaan (kohta f) ja käyttäjällä on mahdollisuus muutella ohjelman asetuksia (kohta g). Tästä vaiheesta voidaan palata taaksepäin nuolien osoittamilla tavoilla. Seuraavassa vaiheessa alkaa itse kontrollerin suoritus (kohta h). Jos kontrolleri havaitsee koodissa tuntemattoman käskyn palataan kohtaan, jossa ladataan uusi koodi, muussa tapauksessa pyöräytetään fysiikkamallia (kohta i) ja päivitetään näyttö (kohta j), josta siirrytään takaisin joko kontrollerin suorittamiseen tai asetusten muutoksiin, jos käyttäjä on pysättänyt suorituksen. Kaavioissa ei ole merkitty ohjelman lopetuskohtaa, koska ohjelman voi lopettaa useissa eri kohdissa.