LUKU 4
Ohjelmistot

Tko-laboratorion koneisiin on asennettu mm. seuraavat ohjelmistot (ohjelmistot on pyritty asentamaan kaikkiin koneisiin siinä määrin kuin niiden käyttö kyseisessä ympäristössä on järkevää)

TeX-perhe

TeX, LaTeX ja SLaTeX

SPARC ja DECstation ympäristössä on käytössä D.Knuthin TeX julkaisuohjelmistosta versio 3.14.

TeX on ns. TeX-bookissa kuvattu kieli. Kirjan lähdekoodi onsamalla ohjelmiston lähdekoodi (man veawe).
LaTeX on L.Lamportin kirjassaan LaTeX kuvaama makrosto TeX:inpäälle. LaTeXin käytön kerrotaan helpottavanTeX-dokumenttien tekemistä.
SLaTeX on 7-bittiset Skandinaaviset merkit ymmärtävä LaTeX.
bibtex ohjelmistolla voidaan hallita kirjallisuusluetteloita TeXin dokumenteissa.

TeX tukee useita erilaisia tyylejä dokumentille. Näitä tyylitiedostoja säilytetään hakemistossa /p/lib/tex/inputs. Kyseisen hakemiston lisäksi TeX hakee tyylitiedostoja ympäristömuuttujan TEXINPUTS osoittamasta paikasta.

Fontit

dvips muunninohjelma osaa tehdä dokumentissa esiintyvät fontit käyttäen MetaFont ohjelmistoa. Edellytyksenä tähän on tietenkin, että MetaFont kuvaus kyseisen tyyliselle fontille on olemassa. Useimmat fontit on tehty valmiiksi.

Mikäli dokumentissa esiintyy postscript fontteja, sen esikatselu sujunee parhaiten jollakin PostScript esikatseluohjelmalla, joista tarkemmin kappaleessa "X11 Ohjelmat/Esikatselijat".

Posti, uutiset ja verkkopalvelut

Posti

Postin lukuun (Main User Agent) suositellaan seuraavista joko elmiä tahi Emacsin VM ohjelmaa. mail-ohjelmaa pidetään yleensä hankalakäyttöisenä, ja RMAIL:n heikkoutena on sen yhteensopimattomuus.

mail

on käyttöliittymältään primitiivisin ohjelmisto, joka kuitenkin löytyy miltei jokaisesta kuviteltavissa olevasta UNIX järjestelmästä.

elm: elm on TKK:lla yleisessä käytössä oleva, valikko-ohjattu postinkäsittelijä. Laboratorion versio on 2.3.11, johon on lisätty tuki X.400 postin lähettämiseen ja SPARC ympäristössä multimediaviestien vastaanottamiseen

RMAIL: on toinen yleisesti käytetty Emacs-editorin postinkäsittelijöistä.
Suurinpana haittana RMAILilla on se, ettei sen käyttämä BABYL formaatin Mailbox sovellu muille järjestelmille.; Käynnistys Emacsista M-x rmail

vm: on yleisimmin käytetty Emacs postinkäsittelijä. VM on nopeampi kuin RMAIL jos postilaatikko on suuri (satoja viestejä). VM kykenee vastaanottamaan multimediaviestejä.; Käynnistys Emacsista M-x vm

metamail ja Andremessages: metamail ohjelmisto kykenee muuttamaan MIME-muodossa saapuvan viestin muotoon, jossa siitä katoaa lukutavasta riippuen mahdollisimman vähän tietoa. Mikäli SPARC ympäristössä ja X-päätteellä luetaan MIME-muotoista viestiä, käytetään viestin esittämiseen CMU-Andrew ez ohjelmaa.; Andrew messages ohjelmalla voidaan lähettää multimediaviestejä. Ennen messages ohjelman kokeilemista ota varmuuskopio tiedostota $MAIL, sillä messages ohjelma siirtää tämän tiedoston sisällön omaan hakemistohierarkiaansa, josta se on hankalaa palauttaa.; Andrew ohjelmisto on hakemistossa /p/andrew ja metamail /p/metamail

Uutisten lukeminen

rn, otaxrn, xrn: Perinteisin tapa lukea uutisia.

gnus: Emacs agentti uutisten lukuun. Useissa operaatioissa hitaampi kuin rn-perheen jäsenet.

Jutustelu

IRCII: IRC on ohjelmisto jonka avulla pääsee juttelemaan muiden Internettiläisten kanssa. Addiktit väittävät, että IRC:stä on joskus jotain hyötyä.

Pankkipalvelut

Nykyisin TKK:lta on mahdollista käyttää päätepankkeja, Yhteydet toimivat koneista hila.hut.fi ja kruuna.hut.fi telesammon kautta. Yhteys muodostetaan sanomalla telnet pankki.hut.fi

Informaation etsiminen

Käyttäjäinformaatio

X.500 hakemisto: FUNETin ja maailmanlaajuisen PARADISE pilottiprojektin X.500 tietokantoja voi selata ohjelmilla pod, de ja dish hakemistossa
/p/isode/bin. Käynnistettäessä on toistaiseksi annettava valitsin -c "Northern Pudu"

Whois ja CSO nimipalvelut

Ohjelmalla whois saa tietoa TKK:n alueen käyttäjästä. Käyttö:

whois "nimi"

Ohjelmalla uwho saa whois tai CSO hakemiston tarjoamat tiedot. Käyttö:

uwho "nimi" organisaatio

Tietokannat

Wais (Wide Area Information Service): Z39.50 protokollan mukainen kirjasto- ja dokumenttitietokantaohjelmisto. Asiakasohjelmisto on joko swais tekstipäätteelle, xwais X-päätteelle tai Emacsissa M-x wais. Informaatiota Waisista löytyy hakemistosta /p/wais/, jonne myös päivittyy automaattisesti saavutettavissa olevat tietokannat.

Dokumentit

Seuraavat kaksi ohjelmistoa ovat asiakkaita erilaisille Internet-palveluille. Niiden avulla pääsee käyttämään esimerkiksi kirjastotietokantoja, nimipalveluita ja em Wais tietokantoja

Gopher: varsin intuitiivinen ohjelmisto eri verkon solmuihin talletetun tiedon poimimiseksi.; Näyttöpohjaisen asiakkaan saa käytiin komennolla gopher, X11-asikas on nimeltään xgopher. Emacsissa on myös gopher liittymä joka käynnistyy C-u M-x gopher

Erwise (World Wide Web): WWW on pääasiassa CERNin alueelle keskittynyt HyperText pohjainen tiedonhaku- ja esitysjärjestelmä. 1991-92 TKK:lla tehtiin ohjelmatyönä Erwise-ohjelmisto, joka on OSF/Motif sovellus WWW palvelinten käyttämiseksi.

SPARCstationeiden korppuaseman käyttö

Useimmissa SPARCstation 1 ja 2 malleissa on sisäinen korppuasema, jolla voi kirjoittaa ja lukea DOS korppuja käyttäen mtools-ohjelmistoa.

Ennen korpulle kirjoittamista se tulee formatoida käyttäen komentoa

fdformat.: Haluttaessa formatoida DOS käyttöön, tulee käyttää ohjelman valitsinta -d.

Mtools on joukko ohjelmia,: joilla voi käsitellä DOS korppuja. Näiden komentojen yhteydessä a: vastaa korppuasemaa. Esimerkiksi mdir a: listaakorpulla olevat DOS-tiedostot. Muista hyödyllisiä komentoja ovat mcopy, mdel, mcd ja mmd, vastaten DOS komentoja.

Mtools ohjelmistosta tarkempaa tietoa saa man mtools.

Macintoshia tukevat ohjelmat

Cap on ohjelmistopaketti, jossa on kirjasto Macintoshin ja Unixin väliseen kommunikointiin ja tätä kirjastoa käyttäviä ohjelmia. Cap- kirjastot ja ohjelmat on käännetty Hutcs:iin ja Saunaan. Cap-ohjelmia ovat mm.

Appleshare: mahdollistaa Unix-koneiden levyjen käyttämisen Macintoshista. Omaan kotihakemistoon voi perustaa Macintosh-hakemistoja, joissa on resurssi, data ja desktop-informaatio samalla tavalla kuin aidoissa Macintosh-levyissä. Lisätietoja man aufs.; Käytössä oleva versio ei toimi kunnolla MacIntosh system 7:n kanssa. Tiedostot menettävät MacInstosh ominaisuutensa kun ne siirtää
Appleshare-levylle.; SAUNA:ssa on appleshare levy "TKO labra tarjoaa", jolta löytyy vapaasti levitettävää ohjelmistoa, ja ennenkaikkea virustentorjuntaohjelmisto "disinfectant".

Atlook: joka kertoo localtalk-verkkoon kytkeytyneiden MacIntoshien osoitteet ja nimet.

Grafiikka-apuohjelmat

pbmplus ohjelmat

Pbmplus on laaja grafiikkaformaattien konversio-ohjelmisto, joka on käytössä SPARC työasemissa hakemistossa /p/pbmplus/bin. Manuaalisivut pbm, pgm, pnm sekä ppm sekä näissä kerrottujen eri formaattien konversio-ohjelmien manuaalisivut.

xv

Konversio- katselu- ja muokkausohjelmisto JPG, GIF, X-bitmap ja PPM muotoisille kuville.

Kääntäjät ja ohjelmointikielet

ASN.1

Työkalut ovat hakemistossa /p/isode/bin SPARCeissa. Niiden dokumentaatio on manuaalisivuilla. Lisäksi koneesta funet.fi on hakemistosta networking saatavissa PostScript dokumentaatio, joka tosin on varsin laaja.

pepsy: pepsy tuottaa presentation modulen kuvauksesta C-kieliset määrittelyt ja taulukot

mosy: on tarkoitettu MIB määritelmien kääntämiseen.

C-kääntäjät

cc: Järjestelmän mukana toimitettava C-kääntäjä. Kuvaus toiminnasta löytyy järjestelmän manuaalisivuilta tahi vastaavasta dokumentaatiosta

gcc: Useimmissa järjestelmissä (SPARC, DECstation) tällä nimellä on GNU C-kääntäjän versio 2. Vanhaa versiota 1.39 ei ole käytettävissä muualla kuin hutcsissa.

C++-kääntäjät

CC: SPARC työasemissa SunC++ 2.1 joka on AT&T 2.1 mukainen.; Asetettava ympäristömuuttuja CCROOTDIR arvoon /p/C++, ja polkuun on lisättävä tämä hakemisto; RISC NeWS työasemissa CC on Glockenspiel C++.

g++: GNU C++ (G++) kääntäjän versio 2. Versiota 1.39 ei enää ole missään käytettävissä.

Koneissa joissa g++2 toimii, on kyseistä versiota vastaava libg++ kirjasto header-tiedostoineen. Näissä kirjastoissa toteutetaan streams-IO, rajoittamattoman tarkkuuden kokonaislukujen aritmetiikka sekä muuta hyödyllistä. Dokumentaatio kirjastolle ja kääntäjille on luettavissa
Emacsin Info-puusta.

Lisp-ympäristöt

Pääasisssa käytettävissä on kolme eri lisp ympäristöä. Allegro Common Lisp, Sun Common Lisp, josta tosin vanha versio, ja CMU CL.

Allegro Common Lisp 4.1: Lisenssi on koneelle Cardhu.

Allegro Common Lisp 4.1: Lisenssi koneille Rook Bishop ja Cardhu.

CMU Common Lisp 16e: Public Domain ohjelmisto. Toimii vain SunOS 4.1.X:n kanssa.

Modula-3

SRC Modula-3 kääntäjä: kirjastot ja binäärit SPARC arkkitehtuurille ovat hakemistossa
/p/modula/bin.

Prolog

Tahmassa on Prolog-III. Sen käyttöä varten täytyy asettaa ympäristömuuttuja PrologDir3 arvoon /v/prolog.

Deathstarissa on käytössä vapaasti jaettava Stony Brook Prolog. Sen voi käynnistää komennolla sbprolog tai emacsin alta M-x run-sbprolog.

SML

SPARC ympäristössä on käytössä SML of New Jersey version 0.75. Ympäristöön on ladattu valmiiksi Edinburgh ML:n kirjastot. Käynnistys komennolla sml. Dokumentit /p/doc/sml.

Apuohjelmat

bison: GNU projektin korvike kääntäjä-kääntäjä yacc-ohjelmalle.

flex: GNU projektin korvike parserigeneraattori lexille.

gawk: GNU korvike awk sekä nawk ohjelmille.

gmake: GNU Make. Laajennettu make joka osaa useita rinnakkaisia käännöksiä.

perl: Laajennuskieli korvaamaan /bin/sh ja /bin/awk:n pienten scriptien ohjelmoinnissa.

gtar: tar, joka osaa purkaa pakatun tiedoston lennossa, ja osaa purkaa tiedoston, joka on jakaantunut useille medioille.

sc: ASCII päättellä toimiva taulukkolaskenta

screen: ohjelma, jolla voi jakaa yhden fyysisen terminaalinjan useisiin virtuaali-istuntoihin, ja jonka avulla voi irrottautua instunnosta ja myöhemmin uudelleenkiinnittyä siihen eri päätteeltä.

mtools: joukko ohjelmia, joiden avulla voi lukea ja kirjoittaa DOS-formaatin korppuja SPARCin sisäisellä korppuasemalla.

X11-ohjelmat

Seuraavat ohjelmat pyörivät X Ikkunointijärjestelmän alaisuudessa (X11R5). Mainittujen lisäksi kussakin koneessa on X11R5 perusohjelmisto, joka sisältää mm. pääte-emulaattorin, ikkunamanagerin ja muutamia muita komponentteja

Taulukkolaskenta

Wingz: laboratoriolla on yksi lisenssi Informix/Wingz tuotteeseen. Ohjelma on asennettu koneeseen cardhu. Lisenssi on konekohtainen joten ohjelmaa ajettava cardhussa. Ympäristömuuttujan DISPLAY:n voi asentaa normaalisti.; WingZ käynnistyy komennolla Wingz tai wingz. Se ei ota erityisiä komentoriviparametreja. Ohjelmaa voi demota kopioimalla /v/Wingz/TestFlight-hakemiston itselleen, ja tutkimalla ko. tiedostoja.

xspread: on hyvin suoraviivainen konversio UNIX ympäristöissä yleisestä sc-taulukkolaskennasta X-ikkunoinnille. Toimii SPARC ympäristössä. Käyttöohjeet löytyvät ohjelman sc manuaalisivulta. Sc vuorostaan on yksinkertainen taulukkolaskin jota voi käyttää ASCII päätteltä.

Tekstinkäsittely

emacs: Alkujaan Lisp-koneiden Zmacs editorista kehittynyt, GNU-projektin mukana UNIX maailmaan tullut editori.; Emacs sisältää tuen eri ohjelmointikielten automaattiseen sisennykseen, sähköiseen viestintään, symboliseen matematiikkaan ja moniin muihinkin toimintoihin.

FrameMaker: Laaja julkaisuohjelmisto. Käynnistys komennolla ximaker. Käytettävissä SPARC ja RISC Sony ympäristöissä. Frame soveltuu WYSIWYG ominaisuuksiensa vuoksi hyvin dokumentintuotantoon.; Skandit saa toimimaan jenkkinäppäimistöltä lataamalla seuraavan X-resurssin.

Maker.kbmapUser: /p/xframe/kbmap.finnish

tämän määrittelyn jälkeen []\\{}| merkit tuottavat skandinaaviset vastineensa, ja alkuperäsen merkityksen saa painamalla samaan aikaan META/ALT/COMPOSE näppäintä.

Piirto-ohjelmat

FrameMaker: Laaja julkaisuohjelmisto. Käynnistys komennolla ximaker. Esittely kappaleessa tekstinkäsittely.

xfig: Yksinkertainen, ajoittain epäluotettava piirto-ohjelmisto, joka osaa tuottaa TeX-dokumentiin liitettävissä olevia viivakuvia.

HyperCard

mc: MetaCard on Hyperkorttipino X-ikkunoinnille. Lisensoidut pinot löytyvät hakemistosta /p/common_lib/MetaCard.

Esikatselijat

xdvi: Esikatselija TeX:in tuottamalle DVI tiedostolle. DVI tiedosto tulee muuttaa PostScript tiedostoksi ennen tulostusta kirjoittimelle. Tämä sujuu komennolla dvips.

ghostscript: PostScript esikatselija X11-ikkunoinnille. Käynnistys komennolla gs.Mikäli dokumentti noudattaa PS strukturointia, kannattaa sensijaan käyttää komentoa ghostview, jolloin dokumenttia voi skaalata ja selata vapaasti.

dxview, pageview: PostScript esikatselijat, mikäli käytetään Digitalin (Xws) tai Sunin (OpenWindows) omaa X-palvelinta.

vfctool: VideoPix Video Frame Grabberin käyttöliittymäohjelmisto. Voidaan käyttää koneessa laphroaig sekä X11- että OpenWindowsin alaisuudessa. Vaatii koneeseen kiinnitetyn videokameran tai vastaavan syöttölaitteen.; Kortin nopeus on neljä värikuvaa sekunnissa, ja sillä voidaan tallettaa vain still-kuvia eri formaateissa.; Ohjelmaa voi ajaa myös verkon yli muiden koneiden X-näytölle. Tämä tosin hidastaa kuvanvälitystä.

CAD

Autocad versio 11 ja 12: Autocad toimii SPARCeissa. Ohejelma käynnistyy komennolla acad11 ja acad12. Käynnistyessään se tekee kotihakemistoon kuvauksen omasta konfiguraatiostaan, jos sitä ei ennestään ole.; Laboratoriolla on yksi kelluva lisenssi, jonka ohjelma hakee koneesta laphroaig.; Autocad vaatii periaatteessa OpenWindows ympäristöä. Jos ohjelmaa ja X-serveriä ajetaan samassa koneessa (eli omalle putkelle), se toimii ainoastaa OpenWindows-ympäristössä. Kuitenkin, jos ajaa ohjelmaa muussa konessa kuin omassaan, ei OpenWindowsia vaadita.; Ohjelmaa ei voi käyttää kunnolla 8 tasoisella harmaasävynäytöllä (yleensä liian vähäiset värierot). Väri- ja mustavalkoputket kelpaavat hyvin.

Kirjastot

Käyttöliittymäkirjastot

OSF/Motif 1.1.4: Motif 1.1 kirjasto on asennettu hakemiston /p/motif alaisuuteen. Haluttaessa kääntää sovellus, joka käyttää motif kirjastoja on
Makefile:n CFLAGS:n lisättävä valitsin

-I/p/motif/include

ja LDFLAGS:n valitsin

-L/p/motif/lib

WCL-2.4: Wcl, eli Widget Creation Library on kirjasto, jonka avulla voidaan resurssitiedostoissa määritellä lähinnä Motif widgettien ominaisuuksia ilman ohjelmien kääntämistä. Lisää CFLAGS:iin

-I/p/wcl

ja LDFLAGS:iin

-L/p/wcl/Xmp ja -L/p/wcl/Wc

/p/wcl/Mri -hakemistossa on esimerkkejä resurssitiedostoista sekä kirjaston käytöstä Motif widget setin kanssa.

Muut kirjastot

readline, iberty, regex: Kirjastot jotka sisältävät usen tarvittavia C-kutsuttavia funktioita. Säännöllisten lauseiden tulkintaa, Komentorivieditointia, Argumenttilistan käsittelyä.

ISO/OSI protokolla, SNMP: ISODE kirjastot ovat hakemistossa /p/isode/lib.

GNU ohjelmistot

Merkittävimmät GNU ohjelmistot on kuvattu edellä. Näiden lisäksi ympäristöstä riippuen on hakemistossa /p/gnu/bin arkkitehtuurista riippuen erilainen joukkio ohjelmia, jotka on kirjoitettu korjaamaan järjestelmän omia ohjelmia. Nämä saa käyttöön systeemin omien ohjelmien korvaajina asettamalla polkuun hakemiston /p/gnu/bin ennen muita hakupolkuja.

Useimmista GNU ohjelmista löytyy dokumentaatio Emacs- editorin Info puusta (M-x info)

Muut ohjelmistot

Huvi

Pelejä xpilot ja xtank ei suositella pelattavaksi verkon ollessa kuorimitettuna.

robots: peli jota ei voi hävitä. Lisäksi on olemassa robotsII, joka on vaikeampi.

xhextris: X11 peli. Tetris kuusikulmaisin palikoin.

moria, nethack: ovat hack- ja rogue pelien kaltaisia dungeon seikkailupelejä, joissa on tehtävänä käydä syvällä kaivannossa noutamassa/tappamassa jotain?

Hyöty

ACIS: on komentorivi-ohjattava funktion kuvaajan piirtämiseen tarkoitettu ohjelma. Sen käyttöohjeen saa antamalla ohjelmalle komennon "help".

STP: Software Trough Pictures, Graafinen sovelluskehitin. Varsin monimutkainen, vaatii perehtymistä. Sano (tcsh:tä käytettässä) 'source /p/stp/.cshrc)', niin saat ohjelman tarvitsemat määrittelyt käyttöösi. Vesa Wäyrynen (vwa@cs.hut.fi) kertoo tarvittaessa lisää.

LUKU 5 Lisätietoja

Elektronisessa muodossa

Useimmat dokumentit on nykyään saatavissa sähköisesti luettavassa muodossa.

Hakemistossa /p/doc sijaitsee eri ohjelmien omia dokumentteja ja muita vastaavia yleisluontoisia dokumentteja.
Tuorein versio tästä ohjeesta sijaitsee /p/doc/tko/tko.book tiedostossa FrameMakerin ymmärtämässä MIF formaatissa. Paperille ohjeen voi tulostaa tko.ps-tiedostosta samassa hakemistossa. Lisäksi ohje on luettavissa gopherin avulla TKK/Laboratoriot/TKO
man komennolla saa selville pääpiirteet ohjelmien ja kirjastojen toiminnasta.
GNU Emacsin info-järjestelmästä löytyy tietoa GNU-projektin tuotteista.

Paperilla

Sun-dokumentaatiota löytyy ylläpidon lisäksi huoneista Y229, Y228 sekä Y226

Eri ohjelmistojen ohjeita ja muuta dokumentaatiota on tulostettuna mm. huoneissa U249D (ylläpito), U405B (Niksulan ylläpito), Y249D (LK:n ylläpito) sekä laskentakeskuksen neuvonnassa.

Laskentakeskuksen ja tko-laboratorion kirjastosta voi ostaa UNIX System V sekä BSD 4.3 käyttäjän sekä ohjelmoijan manuaaleja sekä GNU Emacs manuaaleja.

Laskentakeskuksesta on saatavissa mm. seuraavat ilmaiset oppaat:

Jalovaara: UNIX-käyttäjän opas
Hirvisalo: UNIX-opas
Palovuori: Aloittelijan Emacs-opas

Hakemistoon