OLO-tyopaja

Ongelmalähtöinen oppiminen (OLO) ja sen sovellukset

Peda-Forumin työpaja 4.4 klo 9-12.

Työpajassa on tarkoitus käsitellä ongelmalähtöistä oppimista, joka tunnetaan myös nimellä Problem Based Learning (PBL). Huomautan heti tässä, että kyseessä on eri asia kuin Project-Based Learning.

Osallistujien sähköpostiosoitteet (28.3)

katariina.alha@oulu.fi
riitta.asanti@utu.fi
reija.jokela@hut.fi
katriina.korhonen@hut.fi
inkeri.laaksonen@hut.fi
kirsti.lonka@helsinki.fi
pekka.nieminen@lut.fi
nuria.marcos@hut.fi
hoksanen@cone.jyu.fi
peltonen@cone.jyu.fi
erkki.pesonen@uku.fi
jussi.salo@lut.fi
olli.vainio@utu.fi
anu.yanar@hut.fi
paivi.aarreniemi-jokipelto@hut.fi
hsauvine@st.jyu.fi
katja.pesonen@cc.tut.fi

Työpajan vetäjä Lauri Malmi (Lauri.Malmi@hut.fi). Sihteerinä toimii Katriina Korhonen. Hän kirjoittaa lyhyen yhteenvedon työpajan tuloksista.

Yleistä

OLO-menetelmälle ei ehkä ole yksiselitteistä määritelmää. Se tulkinta, johon työpaja perustuu, on ns. 7 askeleen menetelmä, joka on käytössä mm. HY:n lääketieteellisessä tiedekunnassa. TKK:lla samaa menetelmää on sovellettu mm. ohjelmoinnin opetukseen (ks. tästä). Menetelmän askeliin voi lyhyesti tutustua tässä osoitteessa. Kyseisiä askelia sovelletaan yhdessä tapauksessa ja opiskelu perustuu siihen, että oppilaat käyvät kurssin aikana läpi monia kurssin aihepiiriin liittyviä tapauksia. Menetelmään voidaan liittää mukaan muita opetusmuotoja, mikä on monesti välttämätöntäkin.

Työpajan suunniteltu ohjelma on seuraava:

Alustukset (n. 1 tunti)
Ryhmätyöt (n. 1 tunti)
Purku ja keskustelu (n. 1 tunti)

Esitehtävät

Toivon, että jokainen työpajaan osallistuja, joka ehtii lukea tämän sivun, pohtisi vähän jo mielessään ryhmätöissä käsiteltäviä kysymyksiä ja miten OLO soveltuu tai voisi soveltua hänen oman tieteenalansa opetukseen. Mitään kirjallista ei tarvitse tuottaa, mutta ajatuksia voisi viritellä vaikka bussi- tai junamatkalla paikalle. Siten päästään nopeammin käsiksi todellisiin kysymyksiin.

1. Alustukset

Aluksi Lauri Malmi esittelee lyhyesti, mistä on kysymys.

Mitä OLO oikein on?
Miten sitä on sovellettu TKK:lla erityisesti ohjelmoinnin opetuksessa?
Mahdollisesti muitakin esimerkkejä.

Mikä siinä on oleellista ja hyvää?

Opitaan jäsentämään ongelmia
Opitaan tunnistamaan uuden opittavan tiedon merkitys
Määritellään oppimistavoitteet
Opittu tieto kytkeytyy siihen yhteyteen, jossa sitä tarvitaan.
Opitaan ottamaan vastuu omasta oppimisesta
Opitaan etsimään tietoa itse
Nähdään erilaisia näkökulmia samaan asiaan - ei vain opettajan näkökulmaa.

Mitä ongelmia OLO-menetelmässä on?

Entä jos pohjatietoja ei ole? Mistä oppilaat voivat lähteä liikkeelle?
Mitä lähdemateriaalia heille tulisi tarjota avuksi?
Ryhmätyön ongelmat?
Pinnallisuus purkutilaisuuksissa
Teoreettisen tietämyksen kapeus?

Seuraavaksi TkT (arkkitehtuuri) Anu Yanar pohtii sitä, tuoko OLO-menetelmä jotain uutta oppilaiden ajattelun kehittymiseen. Konstruoivatko he vain uudelleen opettajan tai oppikirjojen näkemyksiä vai rakentavatko he omia teoreettisia malleja asioista.
Lauri Malmi kommentoi. Mielellään toivoisin kommentteja myös Kirsti Longalta, joka osallistuu työpajaan (en ole vain ehtinyt puhua hänen kanssaan asiasta vielä).

Alustusten tavoitteena on saattaa osallistujat yhdessä niiden kysymysten äärelle, mitä OLO nostaa esille.

2. Ryhmätyöt

Jakaudutaan 3 ryhmään mielellään siten, että saman tai läheisten tieteenalojen edustajat olisivat samassa ryhmässä. Pohditaan alla olevia kysymyksiä. Niitä on enemmän kuin ehditään käsitellä tunnissa, joten jokainen ryhmä keskittyy niihin kysymyksiin, jotka se kokee olennaisiksi.

Mihin OLO soveltuu? Mietitään yhdessä, minkälaisten asioiden oppimiseen se soveltuu.

Kukin ryhmä miettii tilannetta oman oppialansa kanssa
Mitä ongelmia nähdään periaatteellisella tasolla (ei käytännön järjestelyissä)

OLO ja teoreettiset taidot

Miten OLOa tulisi soveltaa, jotta oppilaat aidosti oivaltaisivat teoreettisia käsitteitä, rakenteita ja teorioita?
Purku jää helposti faktatietojen esittämisen tasolle! Miten voitaisiin menetelmää kehittää, jotta näin ei kävisi? Että oppilaat löytäisivät ja keskustelisivat käsitteiden suhteista ja merkityksestä, kehityksen suunnasta, avoimista ongelmista (ainakin oppilaiden kannalta), muodostaisivat näkemystä asiaan? Voiko tämä ylipäänsä onnistua OLO-menetelmässä, vai miten sitä pitäisi täydentää?
Mitkä muut opetusmuodot tukevat teoreettisen ymmärryksen rakentamista ja omakohtaista prosessointia ja miten niitä tulisi liittää OLOon?

OLO ja käytännön taidot

Miten OLO tulee liittää käytännöllisten valmiuksien kehittämiseen?
Mitkä muut opetusmuodot tukevat käytännöllisten taitojen kehittämistä ja miten niitä tulisi liittää OLOon?

OLO ja arviointi

Muuttaako OLO oppimisen arviointia?

Jokainen ryhmä valmistaa työnsä aikana tiivistelmän siitä, mihin tuloksiin tai näkemyksiin päädyttiin.

3. Purku

Purussa jokainen ryhmä esittelee keskustelunsa tulokset ja asioista keskustellaan yhdessä. Näin tuotoksia voidaan täydentää.