T-106.850 Ohjelmistotekniikan seminaari

Ohjelmoinnin oppimisen tutkimusseminaari (3 ov), L

Yleistä tietoa

Sisältö

TKO-laboratoriossa toimivassa COMPSER-tutkimusryhmässä on yhtenä tutkimusalueena on ohjelmoinnin oppiminen.  Mitä asioita siihen liittyy? Mitkä ovat siinä keskeisiä ongelmia? Miten ongelmia voidaan ratkoa eri opetusmenetelmien ja opetusohjelmistojen avulla?

Tässä seminaarissa on tarkoitus syventyä asiaan liittyvään tutkimukseen ja tutkimusmetodikkaan erityisesti kahden väitöskirjan kautta:

Shirley Booth:  Learning to program: A phenomenographic perspective. (1992) 

P. Ventura, On the origins of programmers: identifying predictors of success for an objects first CS1 (2003)

Em. väitöskirjat ovat kuitenkin vain osa käsiteltävää materiaalia ja osallistujien edellytetään etsivän myös muuta kirjallisuutta aiheestaan.

Esitietovaatimukset

Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti opintojensa loppupuolella oleville ohjelmistotekniikan pääaineopiskelijoille sekä jatko-opiskelijoille ja tutkijoille.

Kokoontumiset

pe 12-14 huone A232.

Seminaari ei kokoonnu joka viikko. Ensimmäinen kokoontumiskerta 18.2.2005.

Opettajat

Lauri Malmi, professori ja Päivi Kinnunen, tutkija

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu lähettämällä sähköpostia Lauri Malmille. Kerro viestissä opiskelijanumerosi, vuosikurssisi ja pääaineesi ja mielellään lyhyt selitys, miksi aihepiiri kiinnostaa.  Laita viestin otsikoksi: "T-106.850 Ilmoittautuminen" jotta se ei huku muun postin sekaan.

Osallistujien määrää voidaan rajoittaa, jolloin etusijalla ovat jatko-opiskelijat.

Kurssin suorittaminen

Seminaari kokoontuu vain aikataulussa mainittuina päivinä, jolloin on syytä olla läsnä.  Läsnäolovaatimus 80% kokoontumisista.  Lisäksi jokainen osallistuja kirjoittaa seminaariraportin ja portfolion.   Raportti (n. 10 sivua) käsittelee omaa aihetta.  Portfolioon kootaan ajatuksia, ideoita ja keskustelunaiheita.  Lisäksi portfolioon tulee kokoava essee, joka liittyy koko seminaarin teemaan. Tämän tavoitteena on se, että kaikki osallistujat sen myötä omaksuvat paremman kokonaiskuvan aiheesta, kuin pelkkä oman esityksen ja raportin valmistelu takaisi.

Aiheita:

1. Ohjelmoinnin oppimistutkimuksen historiaa
2. Tutkimusongelmia
3. Tutkimusmenetelmiä
   • Minkä tyyppistä tietoa voidaan saavuttaa erilaisilla menetelmillä?
   • Mitä hyötyä tuloksista opetuksen kehittämiselle?
4. Yleiset ohjelmointiin liittyvät käsitykset
   • Mitä ohjelmointi on? Miten sitä tehdään? Miten ohjelmointi etenee? Miten käsitykset muuttuvat?
5. Ohjelmointikielten rakenteiden oppiminen ja erilaiset käsitykset
6. Ohjelman kirjoittaminen
   • Algoritminen ajattelu, ohjelman suunnittelu, koodaus, abstraktiot
7. Olio-ohjelmoinnin opetustapoja
   • Objects first, Procedural first
8. Olio-ohjelmoinnin oppimiseen vaikuttuvia tekijöitä

Seminaarin aikataulu

Seminaari kokoontuu vain alla mainittuina päivinä (perjantaisin klo 12-14, huoneessa A232). Alla olevat aiheet ovat työnimiä ja niitä voidaan tarkentaa 18.2. tilaisuudessa.

Päivämäärä	Aihe	Esittäjä(t)
18.2.	Aloitustilaisuus	Malmi
18.3.	Ohjelmoinnin oppimistutkimuksen historiaa Ohjelman kirjoittaminen	Kinnunen, Malmi Ihantola
1.4	Tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmät	Kinnunen Paloheimo
8.4	Yleisiä käsityksiä ohjelmoinnista Olio-ohjelmoinnin opetustapoja	Addams-Moring Sorva
22.4	Ohjelmointikielen rakenteet Olio-ohjelmoinnin oppimiseen vaikuttavia tekijöitä	Seppälä Pollari-Malmi

Väliraportit

Aikataulu palautuksille:

• 7.3: Ihantola
• 18.3: Kinnunen, Paloheimo, Sorva, Addams-Moring
• 1.4: Seppälä, Pollari-Malmi

Kirjallisuutta

Yleistä

Em. väitöskirjoista saa kopion seminaarin vetäjiltä.

Konferensseja

Mm. seuraavat konferenssit liittyvät aihepiiriin

• PPIG - Psychology of Programming
• ACM ITICSE (vuosittain Euroopassa)
  
• ACM SIGCSE Symposium (vuosittain USA:ssa)
• ACE (Australasian Computing Education Conference, vuosittain Australiassa)

Lehtiä

Mm. seuraavissa lehdissä on aihepiiriä käsitteleviä julkaisuja.

• SIGCSE Bulletin
• Computer Science Education