Ohjelmoinnin peruskurssi T1

Käsitekartat

Kurssilla käytetään käsitekarttoja eräänä oppimismenetlmänä. Ohjelmointiin, tietojenkäsittelyoppiin ja Schemeen liittyy liittyy paljon arkikokemukselle vieraita ja hyvin abstrakteja käsitteitä. Niiden merkitysten ja suhteiden ymmärtäminen on kuitenkin käytännön ohjelmointitaidon kannalta tärkeätä. Käsitekarttojen (concept map) avulla työskentely tarjoaa opiskelijoille erään melko tehokkaan tavan jäsentää tätä käsitteistöä.

Ensisijaisena tavoitteena käsitekarttojen käyttämisessä on, että opiskelija niiden rakentamisen seurauksena hallitsisi kurssin sisällön paremmin. Toissijaisena tavoitteena on oppia ylipäätään käsittelemään ja määrittelemään käsitteitä, mikä on tärkeä ohjelmistojen suunnitteluun liittyvä taito.

Concept map-menetelmä

Kurssilla käytetään Joseph Novakin kehittämää concept map-menetelmää, missä tärkeänä huomion kohteena aihealueen keskeisten käsitteiden tunnistamisen lisäksi on käsitteiden välisten suhteiden määrittäminen ja nimeäminen. Nimenomaan tämä suhteiden kanssa työskentely johtaa käsitteiden merkityksen ja käytön täsmentymiseen, sekä käsitteistön koherenssin lisääntymiseen.

Korostettakoon, että concept map -tekniikka ei siis ole sama kuin monien tuntema mind map -tekniikkaa.

Karttojen tekeminen

Karttaa tehdessä tulisi pyrkiä tunnistamaan keskeiset käsitteet ja keskittyä erityisesti käsitteiden välisten suhteiden nimeämiseen. Olisi edullista, jos sekä käsitteet että suhteet olisivat niin selkeitä, että niiden nimeämiseen riittää yksi tai korkeintaan muutama sana. Karttaa rakennettaessa kannattaa varautua siihen, että suhteiden pohtiminen johtaa siihen, että kartalle valitut käsitteet muuttuvat (substantiivista verbiksi tai adjektiiviksi, yleisemmästä käsitteestä erityisempään, jne.).

Kartta tulisi pääsääntöisesti organisoida siten, että yleisemmät (alataan laajemmat) käsitteet ovat ylempänä ja erikoistuneemmat käsitteet alempana. Kartalle ei tulisi jäädä irrallisia käsitteitä tai toisistaan irrallisia kartan osia, vaan sen tulisi olla yhtenäinen ja jokaisen käsitteen tulisi olla jonkinlaisessa mielekkäässä suhteessa joihinkin muihin kartalla oleviin käsitteisiin.

Kaikki mieleentulevat käsitteet eivät välttämättä mahdu yhdelle kartalle. Tällöin on syytä pohtia sitä, ovatko kaikki nuo käsitteet olennaisia vai voitaisiinko joitakin jättää kartasta pois. Toisaalta voi myös harkita sitä, jakaantuuko käsitteistö suhteellisen itsenäisiin osa-alueisiin, joista voisi muodostaa erilliset kartat.

Kun tärkeimmät käsitteet sisältävän alustavan kartan on saanut valmiiksi, niin asian jäsentymisen kannalta olisi hyödyllistä piirtää kartta ainakin kertaalleen kokonaisuudessaan uusiksi.

Kartat laaditaan CMap-ohjelmalla ja palautetaan GIF-kuvatiedostoina (kartan "File"-menun "Export to GIF..." komennolla).

Työkalut

Käsitekarttojen tekemiseen voidaan käyttää CMap Tool -nimistä työkalua, joka on ilmaiseksi saatavana verkosta osoitteesta http://cmap.coginst.uwf.edu/ (Institute for Human and Machine Cognition, The Univerity of West Florida).

Työkalun etuna moniin muihin piirto-ohjelmiin verrattuna on se, että kartan solmuja pystyy siirtämään ilman, että kaaret irtoavat paikallaan pysyvistä solmuista. Tämä on hyödyllistä, sillä kun kartta rakentuu asteittain, joudutaan solmuja usein siirtelemään paikasta toiseen, jotta kartta saataisiin selkeämmäksi tai uusille käsitteille saataisiin tilaa.

Olisi suositeltavaa tehdä kartat siten, että suhteissa näkyisi niiden suunta (nuolenpäät). Nuolet saa kartassa päälle siten, että kun kartta on luotu (tai aikasemmin luotu kartta on avattu ja on siirrytty editointitilaan "Edit"-menun "Switch to Edit Mode" -komennolla), avataan "File"-menusta löytyvä "Map Properties" -dialogi, jossa on valikko "Arrow Heads", josta valitaan "Always Use".

Tämän sivun ylläpidosta vastaa Seppo Törmä (email: seppo.torma@hut.fi).