Asia: Haemme OPM:n verkko-opetuksen kehittämisen laatupalkintoa vuodelle 2002.
 

Lukijalle: hakemuksen poikkeava luonne ja sen perustelut

Lomakkeen rakenne ei kuitenkaan sovellu tässä hakemuksessa esitetylle hankkeelle ja lähetämmekin hakemuksen tämän vuoksi erillisenä kokonaisuutena, jossa toki käsitellään samoja asioita.  Perusteena tälle menettelylle on se, että hakemuksemme esittelee laitoksellamme toimivan verkko-opetuskulttuurin, joka perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen ja siitä kertyneeseen näkemykseen verkko-opetuksen toteutustavoista. Tällöin saatuja kokemuksia ja ratkaisuja käytetään hyväksi monessa eri asioita käsittelevässä kurssissa tai opintokokonaisuudessa.  Näitä ei ole integroitu yhteen, koska se ei ole mielekästä kokonaisuuden kannalta. Eri kursseilla käytetään lisäksi erilaisia pedagogisia viitekehyksiä, toimintaprosesseja ja -rooleja, jolloin niiden esittäminen hakemuslomakkeen vaatimalla tavalla olisi kömpelöä.

Lauri Malmi
professori
 

Hakemus

Sarja:  Virtuaaliyliopisto

Hankkeen osapuolet:

• Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osasto
• Tietojenkäsittelyopin laboratorio
• Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio
• Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio SoberIT
• Tietojenkäsittelyteorian laboratorio
• Informaatiotekniikan laboratorio

Kohderyhmä: Tietotekniikan kurssien opiskelijat TKK:n kaikissa koulutusohjelmissa

Tavoite:  Toiminnallamme on seuraavat keskeiset tavoitteet:

1. Verkko-opetuksen tulee tukea opettajan toimintaa hänen pyrkiessään rakentamaan kurssista pedagogisesti mielekästä kokonaisuutta.
2. Puhdas verkkokurssi on harvoin mahdollinen ja mielekäs.  Tavoittelemme verkko-opetuksen ja lähiopetuksen integrointia mielekkäällä tavalla.  Käytännössä monia kursseja voi kuitenkin suorittaa hyvin pitkälle verkon kautta.
3. Verkko-opetus rakennetaan teknisesti mahdollisimman pitkälle siten, että tukeudutaan standardityövälineisiin ja tiedon standardiesitysmuotoihin.  Olennaista on järjestelmien avoimmuus. Vältämme mahdollisuuksien mukaan suljettuja oppimisympäristöjä, joissa kaikki toiminta edellyttää tunnuksia ja salasanoja.
4. Hallinnolliset rutiinit voidaan automatisoida kunkin kurssin tarpeiden mukaan verkkoon toteutettujen välineiden avulla.  Tällä on suuri merkitys erityisesti massaopetuksessa, joita osastolla on runsaasti.
5. Eri kurssien erityistarpeisiin toteutetaan omia järjestelmiä esimerkiksi vuorovaikutteista itseopiskelua ja automaattista palautetta varten.

Tietotekniikan osastolla verkko nähdään puhtaasti yhtenä välineenä laadukkaan opetuksen toteuttamisessa. Vaikka käytännössä monia kurssejamme voi suorittaa lähes kokonaan (tyypillisesti tenttiä lukuunottamatta) verkon kautta, emme näe tätä itsetarkoituksena, vaan tavoitteemme on verkko-opetuksen mielekäs integrointi lähiopetuksen kanssa hyväksi pedagogiseksi ja käytännössä toimivaksi kokonaisuudeksi.

Opettajat suunnittelevat kurssinsa lähtien kurssin sisällöstä, pedagogisesta lähestymistavasta, joka sopii ko. sisällön opetukseen, sekä kurssilla käytettävistä olevista opetusresursseista.  Verkko-opetusta käytetään niihin työvaiheisiin, joihin se tämän harkinnan perusteella hyvin soveltuu.  Täten emme ole sitoutuneet johonkin tiettyyn pedagogiseen viitekehykseen vaan verkko-opetusta tehdään monen eri viitekehyksen sisällä.  Hakemuksen palautuslomakkeessa mainituista viitekehyksistä useimmin käytettyjä ovat havainnollistavan, toiminnallisen, prosessioppimisen, sekä ongelmakeskeisen ja -lähtöisen oppimisen viitekehykset.

Opettaja määrittelee toimintaprosessit ja sen, minkälaisissa rooleissa eri osapuolet, kuten opiskelijat, tuntiassistentit, ulkopuoliset asiantuntijat ja opettaja itse toimivat kurssin aikana.  Verkkoa ja verkko-opetuksen työvälineohjelmia käytetään tämän määritellyn toiminnan toteuttamiseen.

Tämän yleiskuvauksen jälkeen esitämme kolme esimerkkikurssia, joissa verkko-opetuksella on keskeinen rooli ja joissa kurssin toteutustavat ja pedagoginen lähestymistapa poikkeavat toisistaan.  Näiden tarkoituksena on havainnollistaa näkemyksemme toteutusta käytännössä.

Case:  Tietorakenteet ja algoritmit, 3 ov.

1. Kurssin kuvaus:
• Kurssin aihepiirinä ovat tietorakenteet ja algoritmit ja se sijoittuu opinnoissa ohjelmoinnin peruskurssin jälkeen, tyypillisesti 1. tai 2. opiskeluvuodelle.
• Opiskelijoita on 700-800 henkeä vuodessa.
• Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan keskeiset asiat hakurakenteista, järjestämismenetelmistä ja graafialgoritmeista, ymmärtää niiden toiminta sekä missä tehtävissä niitä voidaan soveltaa ja miten niiden tehokkuutta voidaan arvioida.
• Latentteina tavoitteina on oppia työelämässä tarvittavaa raporttien kirjoittamista ja toisten kirjoittamien raporttien arviointia.
2. Pedagoginen ajattelu
• Kurssi rakentuu asteittain syventyvälle tiedolle.  Luennoilla motivoidaan kurssin sisältö,  orientoidaan oppilaat kurssin keskeisiin tavoitteisiin ja analysoidaan opittavaa tietoa.  Perustehtävissä opiskellaan perusalgoritmeja simuloimalla niiden toimintaa, ts. esittämällä piirroksin tietorakenteiden tilojen muutokset.  Suunnittelutehtävässä sovelletaan opittuja tietoja tilanteessa, jossa jäljitellään työelämän toimintaa.  Prosessin aikana oppilaiden laatima ratkaisu joutuu muille oppilaille arvioitavaksi ja oppilaat itse joutuvat arvioimaan muiden töitä ja perustelemaan arvionsa. Tentissä testataan käsitteiden ja asioiden käytännön merkityksen ymmärtämistä.
3. Verkko-opetuksen rooli oppimisprosessissa
• Luentomateriaali on kokonaisuudessaan verkossa kurssin WWW-sivuilla, jossa on myös suuri määrä muuta oheistietoa itseopiskelua varten.
• Perusrakenteiden ja algoritmien opiskelua varten (perustehtävät) on toteutettu WWW-TRAKLA-järjestelmä, jossa oppilaat voivat simuloida algoritmien toimintaa verkossa.  Järjestelmä tarjoaa oppilaille ratkaistavaksi tehtäviä sähköpostitse ja/tai graafisen WWW-sovelman kautta.  Ratkaisun voi laatia ja palauttaa joko WWW-sovelman avulla tai lähettämällä sen itse sähköpostitse määrämuotoisena.  Jokaisella kurssilaisella on omat henkilökohtaiset tehtävät, jolloin ratkaisujen kopiointi ei ole mahdollista.  Päinvastoin, menettely kannustaa myönteiseen yhteistyöhön, jossa oppilaat voivat keskustelulla tehtävistä yhdessä. Palautteen tehtävistä saa tyypillisesti muutaman minuutin viiveellä.  Saman tehtävän voi palauttaa useita kertoja, jolloin on mahdollisuus oppia virheistään.  Tehtävien luonteen vuoksi ratkaisun hakeminen yrityksen ja erehdyksen menetelmällä ei ole mahdollista.
• Olemme käytännössä todenneet, että tämä kokonaan verkossa toimiva järjestelmä  takaa sen, että oppilaat oppivat kurssin perusasiat.  Käytännössä n. puolet kurssilaisista saa n. 90% maksimipisteistä ja n. 2/3 oppilaista vähintään 80% pisteistä.  Keväällä 2001 varmistimme asiaa suorittamalla vertailututkimuksen kahden satunnaisesti valitun suuren oppilasryhmän kesken, jotka ratkoivat samoja tehtäviä joko verkon kautta tai tiiviissä lähiopetuksessa laskuharjoituksissa.  Tentissä mitatut oppimistulokset olivat molemmilla ryhmillä samat.
• Perusasiat opittuaan oppilaat joutuvat soveltamaan niitä laajassa ei-triviaalissa ja realistisessa suunnittelutehtävässä, johon heidän tulee esittää periaateratkaisu.  Työ tapahtuu ryhmätyönä.  Dokumentit palautetaan WWW-sivuina järjestelmälle, joka kopioi ratkaisut opettajalle ja anonymisoi ne.  Dokumenteista annetaan oppilaille palautetta siten, että jokainen ryhmä joutuu arvioimaan 2-4 muun ryhmän työt ja antamaan niistä arvionsa ja palautteensa.  Dokumentit välitetään arviointia varten verkon kautta anonyymeinä ja arviot palautetaan alkuperäisille ryhmille samoin verkon kautta (WWW-lomakkeiden ja -sivujen avulla).  Palautteet saatuaan ryhmä voi ottaa ne huomioon ja palauttaa lopullisen dokumentin kurssin henkilökunnan arvioitavaksi.  Henkilökunta arvioi myös annetun palautteen tason, jotta palautevaihe otettaisiin tosissaan.
• Kurssiin kuuluu lisäksi tentti.  Se on ainoa osuus, joka edellyttää läsnäoloa.  Tentti keskittyy käsitteiden ymmärtämisen ja eri menetelmien soveltamisen testaukseen.  Varsinaiset perusasiat (tietorakenteet ja algoritmit) on jo opiskeltu verkon kautta, jolloin niitä ei sinällään juurikaan tentissä kysellä.
4. Verkon muu rooli kurssilla
• Oppilaat ilmoittautuvat kurssille WWW-lomakkeen avulla ja  saavat kuittaukset palautetuista tehtävistä sähköpostitse. Vakiintuneeseen tapaan kurssilla on kysymysten lähettämistä varten sähköpostiosoite ja uutisryhmä,  joiden rooli kurssin kommunikaatiossa (mitä lähettää minnekin) selvitetään oppilaille heti alussa.
• Kurssin kotisivulla on palautelomake, jonka kautta anonyymisti lähetettyyn palautteeseen vastataan joko uutisryhmässä tai luennoilla.
• Oppilas voi toki osallistua luentoihin ja käydä neuvontavastaanotoilla selvittämässä ongelmiaan.

1. Kurssin kuvaus
• Ohjelmatyökurssi on pääaineopiskelijoiden opiskelujensa loppuvaiheessa suorittama kurssi.
• Opiskelijoita on n. 150-200 henkeä vuodessa.
• Kurssilla toteutetaan tietotekninen järjestelmäprojekti alusta loppuun koko vuoden aikana.  Keskeinen oppimistavoite on projektityöskentelyn hallinta vaativassa pitkässä projektissa.  Oppilaat joutuvat lisäksi erilaisiin rooleihin 5-7 hengen työryhmän sisällä. Projekteilla on asiakas ja ohjaaja, jotka osallistuvat projektin tavoitteiden määrittelyyn, käytettäviin teknologioihin liittyvään ohjaukseen ja tuloksen arviointiin. Kurssi tarjoaa projekteille mentorin, joka opastaa ryhmiä ohjelmistotuotantoon liittyvien menetelmien käytössä sekä myös arvioi tuloksia
• Latentteina tavoitteina on tutustuttaa oppilaat muutamiin projektihallinnon ohjelmistoihin ja toimintojen kuvausmenetelmiin.
2. Pedagoginen ajattelu
• Kurssin keskeisenä tavoitteena on saada oppilaille autenttinen kokemus projektityöskentelystä sekä kommunikoinnista projektin eri roolien sekä sidosryhmien välillä.  Opetus keskittyy projektin eri vaiheiden merkityksen selventämiseen teemaluennoilla sekä konkreettisen työryhmän ohjaamiseen projektipalavereissa.
3. Verkon rooli kurssilla
• Projektidokumentaatiolla on kurssilla hyvin tärkeä rooli ja silloin dokumentaation hallinta verkon kautta on myös keskeisessä asemassa.  Tätä varten on vuosien varrella toteutettu laaja järjestelmä, jossa dokumentaatiota voidaan käsitellä.  Projektidokumentit kaikista projekteista laaditaan WWW-sivustoiksi, jotka palautetaan opettajille järjestelmän avulla.  Hyviä malleja ja ratkaisuja etsiessään oppilaat voivat selata muiden projektiryhmien tuotoksia ja niiden arviointeja sekä omalta kurssiltaan että monelta vuodelta taaksepäin.
• Projektin asiakas ja johtoryhmä tarkastelevat dokumentteja samoin verkossa ja antavat kirjallisen palautteensa verkon kautta. Nykyisin vain yleiset arviot projekteista laitetaan verkkoon kaikkien luettavaksi.  Yksityiskohtaisemmat projektikohtaiset kommentit lähetetään sähköpostitse suoraan projektiryhmille.
• Lähes kaikki projektin ohjeistus, kuten luentomateriaali, prosessiohjeet ja mallidokumenttien pohjat ovat verkossa. Sieltä oppilaat voivat myös ladata käyttöönsä kurssilla tarvittavia ohjelmistoja.  Oppilaat tekevät työsuunnitelmien, työmäärien ja ohjelmistovirheiden raportoinnin verkon kautta, ja projektin kaikki sidosryhmät voivat seurata projekteja raportoitujen tietojen perusteella verkossa.
• Kaikki kommunikaatio ryhmien, ohjaajien ja asiakkaiden välillä voidaan hoitaa verkossa, mutta kurssiin kuuluu joukko projektin johtoryhmän palavereja, joka pidetään fyysisesti samassa tilassa.  Tässäkin toimitaan työelämän tavoin.  Periaatteessa tällaiset palaverit voitaisiin videoneuvottelun avulla siirtää verkkoon, mutta koska oppilaat opiskelevat TKK:lla ja työskentelevät pääosin pääkaupunkiseudulla, on fyysinen palaveri luonnollisesti yksinkertaisempi ja luontevampi ratkaisu.

1. Kurssin kuvaus
• Tietoliikenneohjelmistojen opetuksessa on kolme peruskurssia: verkkomedian perusteet, tietoliikennearkkitehtuurit sekä tietokoneverkot.  Niiden avulla oppilaat perehtyvät keskeisiin tietoliikennealan ohjelmistoihin sekä teknisiin ongelmiin ja ratkaisuperiaatteisiin.  Kurssit sijoittuvat 2. ja 3. opiskeluvuodelle.
• Kullakin kurssilla on 200-400 opiskelijaa vuodessa.
2. Pedagoginen ajattelu
• Luentojen, kurssikirjojen ja verkkomateriaalin avulla johdatetaan opiskelijat asiaan. Kurssien kannalta on keskeistä, että opiskelijat tekevät runsaasti harjoitustehtäviä, joissa heille tulee konkreettinen kuva esillä olevistä tekniikoista ja ongelmista. Osa tehtävistä on lyhyitä kysymyksiä ja osa esseitä. Asiasisällön lisäksi tehtävien on tarkoitus opettaa verkkolukutaitoa, lähdekritiikkiä ja tieteellistä kirjoittamista. Mukana on myös tehtäviä, joissa pitää tutustua tiettyihin ohjelmistoihin tai laboratoriossa oleviin laitteistoihin. Tietokoneverkkojen kurssilla on myös harjoitustyö, jossa harjoitellaan verkko-ohjelmointia ja ohjelmien toteuttamista vastaamaan annettuja standardeja.
• Tehtävistä annetaan henkilökohtaista palautetta, joka tukee oppimista.
• Latentteina tavoitteina on tehtävien palauttamisen yhteydessä oppia käytäntöjä, jotka liittyvät turvalliseen verkkokulttuuriin.
3. Verkon rooli kurssilla
• Koska kyseessä usean massakurssin kokonaisuus, joilla on satoja opiskelijoita ja jotka palauttavat yhteensä tuhansittain ratkaisuja, on kurssihallinnolla ollut hyvin keskeinen merkitys.  TML-laboratoriossa on toteutettu verkkoon kurssihallintojärjestelmä, jossa oppilaat palauttavat tehtävien ratkaisut sähköpostitse ja saavat palautteet samoin sähköpostitse.  Järjestelmässä on tärkeällä sijalla assistenttien työn tukeminen, jolloin on kehitetty toimintoja arvioinnin yksinkertaistamiseksi, kirjanpidon tueksi sekä kätevään kommunikaation yksittäisten oppilaiden tai laajempien ryhmien kanssa.
• Tehtävänannoissa on mainittu verkossa olevat lähteet, joista tiedonhaun voi aloittaa. Vanhat tehtävät malliratkaisuineen ovat haettavissa verkosta.
• Kun kurssilaiset palauttavat tehtäviä verkon kautta, heiltä vaaditaan viestin PGP-allekirjoitus, joka varmentaa lähettäjän.  Samalla he saavat mallin turvallisesta verkkoviestinnästä.
• Kurssilaisten esitiedot tarkistetaan joko verkossa olevalla monivalintatehtäviin perustuvalla esitentillä, jonka voi käydä suorittamassa annettuna aikana, tai esitehtävällä, jonka voi tehdä omalla ajalla ja palauttaa sähköpostitse määräaikaan mennessä. Tämä on ollut välttämätöntä, koska kurssien osallistujamäärät ja oppilaiden kirjava lähtötaso olisivat muuten tehneet kurssien laadukkaan toteuttamisen mahdottomaksi.
• Luonnollisesti oppilaat ja opiskelijat voivat muuten kommunikoida sähköpostin ja uutisryhmien kautta. Näillä on oma roolinsa. Kursseilla käytetään myös Internetin reaaliaikaista tekstipohjaista keskusteluympäristöä (IRC) verkkovastaanoton pitämiseen ja keskustelukanavana. Opiskelija keskustelevat myös keskenään uutisryhmissä ja IRCissä, mikä luo yhteisöllisyyttä opiskelijoiden kesken.
• Osa kurssin tenteistä on toteutettu konetentteinä valvotussa tilassa.

Käytännössä lähes kaikki osahankkeet on toteutettu seuraavilla tavoilla:

• Osaston vakituisen henkilökunnan virkatyönä.  Tämä pätee erityisesti suunnitteluun ja toteutuksen koordinointiin.
• Osaston tuntiopettajien ja tilapäisen kurssihenkilöstön virkatyönä, jonka avulla on hoidettu hankkeiden detaljisuunnittelua ja toteutusta.  Osa tästä on rahoitettu korkeakoulun jakamien opetuksen kehittämisrahojen turvin.
• Ammattiaineopiskelijoiden oppilastöinä ja -projekteina.

Kokonaistyömäärä, jota erilaisiin verkko-opetusta tukevien välineiden kehittämiseen on käytetty viimeisen 15 vuoden aikana on luokkaa 10-20 miestyövuotta.  Tarkkaa arviota on mahdoton sanoa.

Tekninen kuvaus ja ratkaisujen perustelut:

Käytetyt tekniset ratkaisut ovat lyhyesti seuraavat:

• Vuorovaikutukseen eri osapuolten (opiskelijat, tuntiopettajat, asiantuntijat, vastaavat opettajat) käytetään pääosin yleistä sähköpostia ja teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan ylläpitämää uutisryhmäpalvelinta (otax.tky.hut.fi).  Joillakin kursseilla käytetään myös reaaliaikaista tekstipohjaista keskusteluympäristöä (IRC, Internet Relay Chat). Edelleen eräillä kursseilla on valmius lähettää myös tekstiviestejä oppilaille, mutta kustannussyistä tätä toimintoa ei ole juuri käytetty.
• Perustelu: Tietotekniikan osaston opetuskulttuurissa oppilaille opetetaan jo 1. opiskeluvuoden syksyn alussa sähköisen kommunikaation perusjärjestelmät, joita korkeakoulussa käytetään.  Niiden käyttö on heidän normaalia työskentelyään muutenkin, joten oppikursseihin liittyvien kommunikaatiokanavien tulee olla samoja.  Ei ole mitään erityisiä perusteita sille, miksi kursseilla tarvittaisiin kokonaisvaltaisia integroituja ja tyypillisesti suljettuja verkkoympäristöjä(esim. WebCT tai jokin vastaava), jotka pitäisi opetella.
• Sähköpostia ja uutisryhmiä on käytetty kurssin kommunikaatiovälineinä jo  1980-luvun lopulta lähtien ja niille on löydetty järkevät toimintamuodot, mihin ne soveltuvat.  Sähköposti soveltuu nopeaan tiedottamiseen pienillä kursseilla sekä oppilaidenlyhyiden ja selkeidenerityisongelmien käsittelyyn.  Uutisryhmät soveltuvat tiedotukseen kaiken kokoisilla kursseilla, mutta erityisesti massakursseilla ja siellä voidaan käsitellä yleisesti esiintyviä ongelmia.  Lisäksi uutisryhmässä voidaan käydä keskustelua kurssin järjestelyistä, palautteesta ja substanssista.  IRC soveltuu määräaikoina verkossa pidettyyn neuvontavastaanottoon jaopiskelijoiden keskenäiseen keskusteluun. Pysyvään ohjeistoon ja hitaasti muuttuvaan tiedottamiseen käytetään WWW-sivustoja. Ne voivat tiedotusmielessä korvata uutisryhmät hyvin ja niille voidaan koota FAQ-listoja (frequently asked questions) vastauksineen.
• Kurssien tiedot, ohjeet ja oppimateriaali esitetään HTML-dokumenttien avulla (tulevaisuudessa XML tulee mukaan kuvaan enemmän), joita voidaan katsoa yleisesti saatavilla olevilla selaimilla. Muita käytettyjä dokumenttien esitysmuotoja ovat postscript ja pdf-muodot, joita voidaan lukea ja tulostaa yleisesti saatavilla olevilla ohjelmistoilla ja laitteilla.
• Perustelu: Oppilaiden pitää pystyä lukemaan kurssien ohjeita ja dokumentteja mistä tahansa laiteynpäristöstä käsin, jossa he käytännössä toimivat.  Tällöin vain standardeihin perustuvat yleiset ratkaisut ovat mahdollisia ja  samalla rajoitamme oppilaiden vapautta hakea tietoa mahdollisimman vähän.  Esimerkiksi tästä syystä kurssien dokumentteja ei lähetetä liitetiedostoina, koska niiden avaaminen eri ympäristöissä on epävarmaa.  Vastaavasti kannustamme oppilaita palauttamaan dokumenttinsa standardimuotoisena, vaikka meillä onkin paremmat mahdollisuudet eri liitteiden lukemiseen.
• Mitä vähemmän tunnuksia ja salasanoja oppilaat tarvitsevat, sitä helpompaa tietojen hakeminen ja käyttö ovat. Meidän tulee minimoida verkko-opetuksen aiheuttama oppimiskynnys ja sellaiset työskentelytapojen muutokset, jotka eivät liity suoranaiseen opiskeluun.
• Monelle kurssille on lisäksi toteutettu erillisjärjestelmiä, jotka vastaavat nimenomaan kyseisen kurssin erityistarpeisiin.  Nämä on lähes aina toteutettu itse ohjelmoimalla. Jos mukana on ollut valmiita ohjelmistoja tai komponentteja, nämä ovat pääosin olleet ei-kaupallisia ratkaisuja.  Tyypillisiä itse toteutettuja toimintoja ovat kurssihallinnon joidenkin toimintojen automatisointi sekä automaattinen arviointi ja palaute opiskelijoille heidän töistään.
• Perustelu:  Erityisjärjestelmiä tarvitaan, koska yleisiä ratkaisuja ei ole saatavilla.  Erityisjärjestelmät kuitenkin toteutetaan mahdollisimman pitkälle niin, että niitä voidaan käyttää ja niiden kanssa voidaan kommunikoida standatdivälineiden avulla.
• Erityisesti ohjelmoinnin perusopetuksessa on panostettu vahvasti automaattisen palautteen antamiseen oppilaiden ratkaisuista.  Tämä menettely antaa käytännössä mahdollisuuden antaa palautetta enemmän ja useammin kuin mihin ihmisresursseilla voitaisiin päästä.  Osalla kursseista tehtävät on lisäksi räätälöity jokaiselle henkilökohtaisesti, jolloin päästään eroon myös verkossa valitettavan helposta kopioinnin ongelmasta.  Automaattista tarkistamista verkon välityksellä on käytetty jo toistakymmentä vuotta laajoilla massakursseilla hyvällä menestyksellä. Esimerkkejä löytyy täältä: (TRAKLA ja WWW-TRAKLA, Ceilidh).
• Erillisjärjestelmien avulla on voitu toteuttaa laajoillakin massakursseilla pedagogisesti mielekkäitä ratkaisuja, esim. vertaisarviointia, jossa useat ryhmät arvioivat ja antavat palautetta toistensa töistä.  Ks. lähemmin tästä.
• Koska tiettyjä toimintoja tarvitaan monella kurssilla ja niitä varten on vuosien varrella toteutettu verkkoratkaisuja moneen kertaan eri kursseilla, on hankkeessa toteutettu yleiskäyttöisiä kurssin substanssista riippumattomia tukijärjestelmiä.  Näitä ovat:
• Palautejärjestelmä, jonka avulla opettaja voi suoraan WWW-lomakkeen avulla määritellä haluamansa kysymykset, niiden vastaustyypit ja käytetyt valmiit kysymykset. Lisäksi hän voi hallinnoida kyselyn aukioloaikaa ja saada tuloksista yhteenvedot on-line-toimintona monella eri tavoin.  Palautejärjestelmä on ollut tuotantokäytössä useita vuosia.  Lisätietoa siitä löytyy tästä. Koekäyttöä varten voidaan järjestää testitunnus ja -salasana.
• Konetenttijärjestelmä, jonka avulla tenttitilaisuus voidaan järjestää valvotussa luokkatilassa.  Oppilaat saavat kysymykset selaimensa ikkunaan ja kirjoittavat vastaukset WWW-lomakkeelle.  Riippuen tehtävistä tentissä joko saa tai ei saa käyttää internetin tiedonhakupalveluita. Järjestelmä nopeuttaa merkittävästi opettajan tarkastustyötä ja tarjoaa mahdollisuuden objektiivisempaan arviointiin (vastausten anonyymiys arvioinnin aikana) sekä mahdollisuuden kommentoida arvostelua suoraan opettajan WWW-lomakkeen kautta.  Konetenttijärjestelmä on ollut tuotantokäytössä useita vuosia.  Lisätietoa siitä löytyy tästä.
• Yleinen kurssihallintojärjestelmä OTUS (Opetuksen TukiSysteemi). Järjestelmä sisältää suuren määrän toimintoja, joiden avulla kurssihallintoa (mm. ilmoittautuminen, tehtävien jakelu ja ratkaisujen palautus, kirjanpidot ja arvioinnit, ryhmätyöt jne.) voidaan automatisoida.  Vastaavia toimintoja on monissa integroiduissa järjestelmissä, mutta OTUS-järjestelmän perusajatuksena on avoimmuus.  Järjestelmän kanssa täytyy pystyä kommunikoimaan standardivälineiden avulla.  Järjestelmä on pilottikäytössä keväällä 2002.  Lisätietoa järjestelmästä löytyy tästä.
• Perustelu: Yleiskäyttöisiä järjestelmiä tarvitaan ja niitä voidaan käyttää monella kurssilla riippumatta kurssin sisällöstä ja toteutustavasta  On turhaa, että tällaisia järjestelmiä toteutetaan moneen kertaan eri kursseilla.

Tietotekniikan osastolla opiskelee runsaat 2000 opiskelijaa.  Tämän lisäksi korkeakoulun muilta osastoilta lukee tietotekniikan kursseja useita tuhansia henkilöitä.  Kurssien laajuudet vaihtelevat muutamasta kymmenestä 1500 henkeen.  Massakursseja, joiden toteutuksessa verkon käytöllä on keskeinen osuus, on osastolla 20-30 kappaletta riippuen siitä, miten massakurssi määritellään (joka tapauksessa vähintään 200 opiskelijaa).  Opiskelijamäärä on ollut jatkuvassa kasvussa, joskin osasto on pyrkinyt sitä hillitsemään.

Missä on onnistuttu?

1. Kokonaisuudessaan on onnistuttu hyvin siinä, että suuressa määrässä kursseja, jotka käsittelevät hyvinkin erilaisia asioita, on samantapaiset käytännöt, miten verkkoa käytetään.  Tällöin opiskelijan on helppoa orientoitua, mistä hän hakee tietoa ja miten hän toimii.  Tämä keventää oppilaan kuormitusta ja hän voi keskittyä itse substanssin opiskeluun, kun välineet ja toimintaprosessit ovat tuttuja.
2. Laajojen massakurssien organisointi verkossa toimii hyvin ja siitä on pitkäaikainen, jopa yli 10 vuoden kokemus. Kokonaisia opiskelijasukupolvia on jo totutettu tietyntyyppiseen opiskeluun verkon avulla.
3. Verkon kautta annettava automaattinen palaute parantaa oppilaiden suoritusta.  Voimme tukea prosessia, jossa oppilas palauttaa ratkaisun, saa palautteen lähes välittömästi ja voi palautteen perusteella korjata ratkaisuaan ja lähettää sen uudelleen arvioitavaksi.  Tämä ei edes onnistuisi järjellisellä määrällä ihmisresursseja.
4. Palautteen keruu verkon kautta on hyvin helppoa ja se hyödyttää opettajan työtä suoraan.

Resursseja kuluu edelleen osin hukkaan siinä, että kursseilla on käytössä ja toteutetaan uusiakin päällekkäisiä järjestelmiä.  Koskaan ei voida päästä yhden järjestelmän käyttöön, eikä se ole edes tavoiteltavaa.  Kuitenkin jo olemassa olevia järjestelmiä voitaisiin käyttää hyväksi suuremmalla määrällä kursseja.

Verkko-opetuksen pedagogiikkaa ei ole vielä pohdittu kaikilla kursseilla syvällisesti, vaan verkkoa on käytetty ainoastaan toimintojen toteuttamisvälineenä.  Tämä kysymys liittyy opettajien pedagogiseen koulutukseen ja tiedostamiseen, jossa osastolla mennään koko ajan hyvää vauhtia eteenpäin.

Hankkeen WWW-osoite:

Hankkeella ei ole yhtä WWW-osoitetta.  Seuraavista osoitteista voi käydä tutustumassa edellä mainittuihin Case-esimerkkeihin.  Jotkut sovellukset ovat salasanan taakse suojattuja.  Niissä on paras ottaa yhteyttä kurssin vastaavaan henkilöön, ja yhteystiedot löytyvät kurssien sivuilta, jonne tästä hakemuksesta on linkkejä.

Kurssit:

• Tietorakenteet ja algoritmit
• Ohjelmatyökurssi
• Tietoliikenneohjelmistojen peruskurssit:  verkkomedian perusteet, tietoliikennearkkitehtuurit sekä tietokoneverkot

• WWW-TRAKLAn tuotantoversio (vaatii opiskelijatunnuksen)
• WWW-TRAKLAn demonstraatioversio (vapaasti kokeiltavissa)
• Palautejärjestelmä (dokumentaatio vapaasti luettavissa, kokeilu vaatii käyttäjätunnuksen)
• OTUS, opetuksen tukisysteemi, kurssihallintojärjestelmä (vain dokumentaatiota, kokeilu vaatii käyttäjätunnuksen)
• Konetenttijärjestelmä (vain ohjeita, kokeilukäyttö vaatii järjestelyjä)

Yhteyshenkilö:
prof. Lauri Malmi
TKK / Tietotekniikan osasto
Tietojenkäsittelyopin laboratorio
puh. 09-451 3236
fax. 09-451 3293
email: Lauri.Malmi@hut.fi

Vakuutan, että hankkeesta annettu informaatio on totuudenmukaista ja hankkeessa on huolehdittu tekijänoikeussopimuksista asianmukaisella tavalla. Olen tietoinen siitä, että laatupalkinto peritään takaisin, mikäli annettu informaatio on oleellisesti virheellista tai hankkeemme todetaan loukkaavaan tekijänoikeuslainsäädäntöä.

Vakuutan tämän:  Lauri Malmi

Ehdotuksen jättäjä:
Sama kuin yhteyshenkilö. Ks. yllä.